Varikkostrategia sähköautoille: toimiva lataus kisapäivään – opit Skårebolta

Sähkö kilpa-autoissa on tullut jäädäkseen – onko varikkosi valmis?

Moottoriurheilun sähköistyminen on tosiasia, joka muuttaa radikaalisti tapaa, jolla kilpailuja järjestetään. Formula E:n, Extreme E:n ja lukuisten kansallisten sähköautosarjojen myötä tiimipäälliköiden ja rata-yhtiöiden on varauduttava aivan uudenlaiseen haasteeseen: varikon sähköverkon kapasiteettiin. Kun ennen riitti varmistaa polttoaineen saanti ja mekaanisten työkalujen sähkönsyöttö, nyt latausinfrastruktuurista on tullut yhtä kriittinen tekijä kuin rengasvalinnasta tai telemetriadatasta. Riittämätön sähkökapasiteetti tai väärä latausratkaisu voi katkaista kilpailun yhtä nopeasti kuin kolaroitu auto tai tekninen vika.

Tämä artikkeli esittelee konkreettisen, käytäntöön pohjautuvan strategian toimivan ja turvallisen latausinfrastruktuurin rakentamiseksi kisapäivään. Käsittelemme AC- ja DC-latauksen erot, dynaamisen kuormanhallinnan merkityksen tilanteessa, jossa jokaisella tiimillä on omat lataustarpeet, sekä modernit tilapäisratkaisut kuten akkuvarastot ja liikkuvat laturit. Lisäksi käymme läpi Suomen lainsäädännön keskeiset kohdat ja turvallisuusvaatimukset, jotta järjestäjän ja tiimien yhteistyö sujuu ilman yllätyksiä. Tavoitteena on antaa työkalut, joilla vältetään sähkökatkot, maksimoidaan suorituskyky varikolla ja varmistetaan, että sähköiset kilpa-autot saavat tarvitsemansa tehon oikeaan aikaan.

Varikon lähtöruudukko: kapasiteetin kartoitus ja lataustarpeen analyysi

Onnistuneen latausstrategian ensimmäinen askel on selvittää radan olemassa olevan sähköverkon todellinen kapasiteetti. Paperilla luvattu liittymäteho ei aina vastaa käytännön todellisuutta, kun varikon muut kuluttajat – valaistus, varikkokoppien sähkölaitteet, hitsauskalusto, tietokoneet ja telemetrialaitteisto – ottavat oman osansa. Tee tarkka inventaario: kuinka monta ampeeria on todellisuudessa käytettävissä huippukuormitushetkellä? Ota yhteyttä radan kiinteistövastaavaan ja pyydä tarkat tiedot pääsulakkeiden koosta, jakokaappien kapasiteetista ja mahdollisista muista samanaikaisista tapahtumista, jotka kuormittavat verkkoa. Tämä perusinformaatio on kriittinen lähtökohta kaikille seuraavista suunnitteluvaiheista.

AC- ja DC-latauksen välinen ero on ymmärrettävä syvällisesti, sillä ne soveltuvat erilaisiin kilpailuskenaarioihin. AC-lataus (vaihtovirta) on hitaampaa, tyypillisesti 3,7–22 kW kotona tai varikolla, ja sopii parhaiten yön yli -lataukseen tai pitkien taukojen aikana. Se ei vaadi erillisiä tehokkaita latureita, vaan auton sisäinen laturi muuntaa vaihtovirran tasavirraksi. DC-pikalataus (tasavirta) sen sijaan toimittaa tehoa suoraan auton akkuun ohittaen sisäisen laturin, mahdollistaen 50–350 kW tai jopa suuremman tehon, jolloin latausaika laskee minuutteiksi. Moottoriurheilussa ajosessioiden väliset tauot voivat olla lyhyitä – esimerkiksi sprinttikisoissa vain 15–30 minuuttia – jolloin pikalataus on ainoa vaihtoehto. Kestävyyskilpailuissa, joissa autot kiertävät tunteja, voi yön yli AC-lataus toimia tehokkaasti taukojen aikana.

Lataustarpeen laskentamalli rakentuu yksinkertaisesta kaavasta: tiimin kokonaisenergiantarve (kWh) kisaviikonlopun aikana = autojen määrä × keskimääräinen energiankulutus per sessio × sessioiden määrä. Lisää puskuria odottamattomille tilanteille, kuten lisäharjoittelulle tai uusintakokeiluille. Esimerkiksi jos tiimillä on kaksi kilpa-autoa, jotka kuluttavat 60 kWh per sessio, ja kilpailuviikonlopussa on viisi sessiota (kaksi harjoitusta, aika-ajo, sprintti, pääkisa), kokonaistarve on 2 × 60 × 5 = 600 kWh plus puskuri. Tämän pohjalta voidaan arvioida, riittääkö AC-lataus öisin vai tarvitaanko DC-pikalatureita sessioiden välissä. Kempower suosittelee, että tapahtumajärjestäjät arvioivat etukäteen ajoneuvojen ja bussien määrän, lataustehon ja ajankohdan, jotta riittävä kapasiteetti voidaan varmistaa.

Älykäs kuormanhallinta estää sähköverkon punaisen lipun

Dynaaminen kuormanhallinta on tekniikka, jolla käytettävissä oleva sähköteho jaetaan älykkäästi useiden latauspisteiden kesken ylittämättä verkon tai sulakkeiden maksimirajan. Varikkoympäristössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmä mittaa reaaliaikaisesti kokonaiskuormituksen ja säätelee jokaisen laturin tehoa siten, että yhteenlaskettu kulutus pysyy turvallisissa rajoissa. Ilman kuormanhallintaa tilanne on kuin tiimillä, jossa jokainen mekaanikon työkalu saisi täyden tehon samaan aikaan – sulakkeet palaisi välittömästi. Kun esimerkiksi kymmenen DC-laturia yrittäisi vetää yhtä aikaa 50 kW kukin, tarvittaisiin 500 kW liittymä, mikä on useimmilla radoilla täysin epärealistinen luku olemassa olevalle infralle.

Kuormanhallintajärjestelmä toimii kuin strategisti varikoilla: se tunnistaa prioriteetit ja jakaa resurssit optimaalisesti. Jos viisi autoa on samaan aikaan latauksessa ja verkossa on vain 150 kW kapasiteettia, järjestelmä voi jakaa tehon tasaisesti 30 kW per auto tai priorisoidaan autoja, jotka ovat kriittisemmin tyhjillä tai joilla on seuraava sessio aikaisemmin. Tämä optimointi tapahtuu automaattisesti ilman manuaalista puuttumista, ja se voi perustua joko tasaiseen jakoon, prioriteettisääntöihin tai jopa kommunikaatioon ajoneuvojen kanssa (ISO 15118 -protokolla). Vertaus rengas- tai polttoainestrategiaan on osuva: kyse on resurssien hallinnasta parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi. Ei voida antaa kaikkea kerralla, vaan tasapainotetaan ja ennakoidaan.

Roolijako on selkeä: tapahtumajärjestäjä vastaa kokonaiskapasiteetin ja verkon hallinnasta, kun taas tiimipäällikkö vastaa oman tiiminsä energiatarpeista ja niiden ilmoittamisesta etukäteen. Järjestäjän on tiedettävä, kuinka monta autoa on varikolla ja mikä on niiden yhteenlaskettu maksimilatauskuorma, jotta infrastruktuuri voidaan mitoittaa oikein tai tilapäisratkaisuja voidaan hankkia. Tiimien on puolestaan ilmoitettava realistiset tehontarpeensa ja ymmärrettävä, että huippukuormitushetkellä kaikkien teho voi olla rajoitettu. Tämä on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa kaikki varikon perusasiat ralliharrastuksessa ja muissa lajeissa on oltava hallussa – kommunikaatio ja suunnittelu ovat avainasemassa.

Lisätehoa radalle: Generaattorit, akkuvarastot ja väliaikaiset verkot

Kun radan olemassa oleva sähköliittymä ei yksinkertaisesti riitä kilpailutapahtuman vaatimaan tehoon, on turvauduttava tilapäisiin ratkaisuihin. Perinteiset dieselgeneraattorit ovat olleet pitkään vakioratkaisu, ja ne toimivat edelleen tietyissä tilanteissa – ne pystyvät tuottamaan suuria tehoja suhteellisen nopeasti ja ovat saatavilla laajalti vuokraamolla. Generaattorit tuottavat kuitenkin melua, pakokaasupäästöjä ja vaativat polttoaineen jatkuvaa täydennystä, mikä on ristiriidassa moottoriurheilun sähköistymisen taustalla olevan ympäristötavoitteen kanssa. Niiden käytön ympäristöhaitta voidaan osittain kompensoida, kuten EV Safe Charge tekee istuttamalla puita hiilidioksidipäästöjen hyvittämiseksi, mutta parempia vaihtoehtoja on olemassa.

Modernit akkuvarastot eli BESS-järjestelmät (Battery Energy Storage Systems) ovat mullistaneet tilapäisen tehohuollon moottoriurheilussa. Nämä järjestelmät koostuvat suurista litiumioniakuista, jotka ladataan hitaasti radan hiljaisina aikoina tai yön aikana ja purkavat tehoa nopeasti pikalatureille huippukuormitushetkellä. Akkuvarasto toimii puskurina, joka tasaa kuormituspiikkejä: sen sijaan että radan verkko näkisi äkillisen 500 kW kuormituksen, akkuvarasto ottaa iskun vastaan ja radan verkko voi edelleen syöttää esimerkiksi vain 100 kW, jolla akkuvarasto täydennetään vähitellen. Tämä mahdollistaa pikalatauksen radoilla, joiden infrastruktuuri muuten olisi riittämätön. Greener Power Solutions toteutti esimerkiksi kuuden päivän kilpailutapahtuman Paul Ricard -radalla Ranskassa, jossa neljä 422 kWh akkuvarastoa yhdistettiin 63 A verkkosyöttöihin, mahdollistaen useiden sähkökilpa-autojen samanaikaisen pikalatauksen. Ratkaisu vähensi 4456 litraa dieseliä ja 15 tonnia CO₂-päästöjä.

Akkuvarastojen edut generaattoreihin verrattuna ovat moninaiset: ne toimivat hiljaa, eivät tuota pakokaasuja, eivät vaadi polttoaineen kuljetusta tai varastointia varikkoalueelle, ja ne pystyvät reagoimaan kuormitusmuutoksiin millisekunteissa. Lisäksi ne tukevat kiertotaloutta – monet varastot käyttävät toisen elämän akkuja sähköautoista, jotka ovat liian heikentyneet ajokäyttöön mutta täysin riittäviä stationaariseen varastointiin. Extreme E -sarja on pioneeri tässä: se käyttää uudelleenkäyttöakkuja varikkosähkönsyöttöön, ja Extreme E toimittaa sähkön maailman syrjäisimmissä paikoissa yhdistämällä aurinkopaneeleja, akkuvarastoja ja jopa vetypolttokennoja. Tämä osoittaa, että aidosti nollapäästöinen moottoriurheilu on mahdollinen jopa paikoissa, joissa ei ole kiinteää sähköverkkoa lainkaan.

Kokonaisvaltaisen järjestelmän suunnittelu ja toteutus vaatii kuitenkin erityisosaamista, jossa yhdistetään radan olemassa oleva verkko, tilapäiset teholähteet (akkuvarastot tai generaattorit) ja pikalaturit saumattomaksi kokonaisuudeksi. Järjestelmän on kommunikoitava komponenttien välillä, ohjattava kuormaa dynaamisesti ja varmistettava turvallisuus kaikissa tilanteissa. Tällaisten monimutkaisten kokonaisratkaisujen toimittamiseen erikoistunut kumppani, kuten skårebo, varmistaa järjestelmän saumattoman toiminnan ja yhteensopivuuden. Ammattitoimittaja hallitsee kaapeloinnin, suojaukset, kuormanhallinnan ohjelmoinnin ja testauksen, jolloin järjestäjä ja tiimit voivat keskittyä itse kilpailuun. Huolellinen etukäteissuunnittelu ja oikean kumppanin valinta estävät kalliit yllätykset kisaviikonloppuna.

Turvallisuus ja säännökset Suomessa – vältä varaslähtö viranomaisten kanssa

Suomen lainsäädäntö asettaa tarkat vaatimukset sähköajoneuvojen latauspisteille, vaikka moottoriurheilun varikkotilanteet ovat usein tilapäisiä. Keskeinen säädös on ”Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla”, joka pohjautuu EU:n energiatehokkuusdirektiiviin. Laki koskee ensisijaisesti pysyviä rakennuksia ja niiden autopaikkojen varustamista latauspistevalmuksilla, mutta sen periaatteet – turvallisuus, mitoitus, ammattitaitoinen asennus – pätevät myös tilapäisiin varikoille. Vaikka rata-alue ei suoraan olisi lain velvoittaman rakennuskategorian piirissä, tarkastusmenettelyt ja turvallisuusvaatimukset noudattelevat samaa logiikkaa. Kuntaliitto on julkaissut laajan ohjeistuksen, joka selventää lain soveltamista ja kunnan rakennusvalvonnan roolia.

SESKO ry:n sähköajoneuvojen lataussuositus (SK 69-1:2025) on käytännön tason ohje, joka antaa yksityiskohtaiset ohjeet turvallisiin toteutuksiin. Suositus perustuu SFS 6000 -standardisarjaan ja kattaa sekä uudet asennukset että olemassa olevien järjestelmien laajennukset. On suositeltavaa perehtyä tarkasti voimassa olevaan sähköajoneuvojen lataussuositukseen, joka antaa yksityiskohtaiset ohjeet turvallisiin toteutuksiin ja painottaa entistä tiukempia paloturvallisuusvaatimuksia. Suositus on päivitetty vuonna 2025 ja sisältää selkeytettyjä kuluttajaohjeita. Moottoriurheilukontekstissa tämä tarkoittaa esimerkiksi oikeiden vikavirtasuojien valintaa, asianmukaista maadoitusta ja sähköisten riskien hallintaa nopeasti muuttuvassa ympäristössä.

Turvallisuusnäkökohdat varikolla ovat erityisen kriittisiä, sillä ympäristö on dynaaminen: autoja liikkuu, mekaanikot työskentelevät paineessa, kaapelit kulkevat lattialla ja sää voi vaihdella. Tärkeimmät turvallisuustoimenpiteet sisältävät:

1. Kaapelointi ja suojaus: Käytä asianmukaisia teollisuuskaapeleita (ei kotitaloussähköjohtoja), suojaa kaapelit mekaaniselta rasitukselta ja merkitse ne selvästi. Estä kompastumiset ja yliajot. Vedä kaapelit aina turvallista reittiä pitkin, ylhäältä tai kaapelikanavissa, ei koskaan vapaasti lattialla.
2. Vikavirtasuojat ja sulakkeet: Jokaisessa latauskohteessa on oltava asianmukaiset vikavirtasuojat (RCD), jotka katkaisevat virran välittömästi, jos havaitaan vuotovirta. Tämä estää sähköiskut. Mitoita sulakkeet oikein: ylimitoitus on vaarallinen, alimitoitus aiheuttaa turhia käyttökatkoja.
3. Maadoitus ja potentiaalintasaus: Varmista, että kaikki metalliosat ja laitteet on asianmukaisesti maadoitettu. Potentiaalintasaus estää vaaralliset jännite-erot eri osien välillä. Tämä on erityisen tärkeää ulkona, kosteissa tai pölyisissä olosuhteissa.
4. Säänsuojaus: Jos lataus tapahtuu ulkona tai puoliavoimessa varikossa, varmista, että kaikki liitännät ovat sää- ja pölysuojattuja (IP-luokitus vähintään IP44 tai parempi). Vettä ei saa päästä sähköosiin.
5. Ammattilaisen asennus ja tarkastus: Tilapäisetkin järjestelyt on asennettava ja testattava ammattitaitoisen sähköasentajan toimesta. Kilpailun alkaessa tehdään loppukatsastus, jossa varmistetaan, että kaikki toimii ja on turvallista.

MID-mittaroinnin (Measurement Instruments Directive) tarve tulee esiin, kun latauksesta halutaan laskuttaa tai korvata täsmällisesti energiankäyttö. Jos tapahtumajärjestäjä perii tiimeiltä sähkökustannukset tai tiimit haluavat dokumentoida tarkasti oman kulutuksensa, tarvitaan virallisesti hyväksyttyjä mittareita. MID-mittari varmistaa, että energiamittaus on tarkka ja oikeudellisesti pätevä – tämä on verrattavissa kilpa-auton punnitusmittariin, jonka on oltava virallisesti kalibroitu. Ilman MID-mittausta laskutus perustuu arvioihin, mikä voi johtaa erimielisyyksiin. Wallboxin kaltaiset laturit tukevat MID-mittareiden integrointia ja automaattista raportointia.

Täydellisen kisaviikonlopun checklist

Onnistunut kilpailuviikonloppu alkaa huolellisesta valmistautumisesta viikkoja etukäteen. Sekä järjestäjän että tiimien on tehtävä oma osansa varmistaakseen, että sähkö virtaa ja autot ovat valmiina kilpailemaan. Alla on käytännön muistilistat, jotka kattavat tärkeimmät askeleet ennen tapahtumaa ja paikan päällä. Nämä vaiheet ovat yhtä tärkeitä kuin auton tekninen valmistautuminen – ei kannata jättää mitään sattuman varaan.

Ennen tapahtumaa – Järjestäjän checklist:

• Kapasiteetin selvitys: Kartoita radan olemassa oleva sähköliittymä ja käytettävissä oleva teho. Ota yhteyttä sähköyhtiöön ja selvitä maksimikuorma ja mahdolliset rajoitukset.
• Tiimien tarpeiden kerääminen: Kysy kaikilta osallistuvilta tiimeiltä, kuinka monta autoa heillä on ja mikä on arvioitu lataustehontarve. Laske yhteen kokonaistarve.
• Tilapäisratkaisujen hankinta: Jos olemassa oleva kapasiteetti ei riitä, varaa ajoissa pikalatureita, akkuvarastoja tai generaattoreita. Älä jätä tätä viime tinkaan – kysyntä on suurta.
• Lupaprosessit: Tarkista, tarvitaanko tilapäisille sähköasennuksille erillisiä lupia tai ilmoituksia rakennusvalvonnalle tai energiaviranomaisille. Hoida tämä ajoissa.
• Kumppanien valinta: Valitse luotettavat toimittajat ja asennuskumppanit. Varmista, että heillä on kokemusta moottoriurheilutapahtumista ja tilapäisistä latausinfraan liittyvistä toteutuksista.
• Turvallisuussuunnittelu: Laadi turvallisuussuunnitelma, joka kattaa sähköriskien hallinnan, ensiapu- ja pelastusjärjestelyt ja yhteystiedot kriisitilanteita varten.

Ennen tapahtumaa – Tiimin checklist:

• Tehontarpeen ilmoittaminen: Ilmoita järjestäjälle tarkat tiedot autojen määrästä, akkukapasiteetista ja arvioidusta energiankulutuksesta. Anna realistinen arvio.
• Oikeat adapterit ja kaapelit: Varmista, että sinulla on oikeat latauspistokyadapterit ja riittävän pitkät kaapelit. Eurooppalainen Type 2 (AC) ja CCS Combo 2 (DC) ovat yleisimpiä, mutta tarkista oman autosi liitännät.
• Auton asetukset: Tarkista auton latausasetukset etukäteen. Aseta maksimiteho oikein, jotta lataus tapahtuu mahdollisimman tehokkaasti. Varmista, että auton akkuhallintajärjestelmä ei rajoita tehoa tarpeettomasti.
• Varautuminen yllättävään: Ota mukaan vara-adapterit, jatkojohdot ja mahdollisesti kannettava AC-laturi, jos joudut lataamaan tavallisesta pistorasiasta hätätilanteessa.
• Ajojärjestyksen suunnittelu: Suunnittele etukäteen, milloin kukin auto tarvitsee latausta ja kuinka kauan aikaa on käytettävissä. Tämä auttaa hyödyntämään käytettävissä olevan kapasiteetin ja ajan optimaalisesti.

Paikan päällä – Asennuksen ja turvallisuuden tarkistuslista:

• Kaapelivedot ja reitit: Tarkista, että kaikki kaapelit on vedetty turvallisesti, suojattu ja merkitty. Varmista, ettei kaapeleita voi ajaa yli tai kompastua niihin.
• Maadoitus ja liitännät: Tarkista, että kaikki laturit ja laitteet on maadoitettu asianmukaisesti ja liitännät ovat tiiviit ja turvalliset.
• Testaus ennen käyttöä: Testaa jokainen latauspiste ennen kilpailun alkua. Lataa yksi auto täyteen ja varmista, että järjestelmä toimii moitteettomasti. Testaa myös kuormanhallinta lataamalla useita autoja samanaikaisesti.
• Henkilökunnan koulutus: Varmista, että tiimin mekaanikot ja järjestäjän henkilökunta tietävät, miten latureita käytetään turvallisesti ja mitä tehdä hätätilanteessa.
• Hätäkatkaisut ja sammuttimet: Varmista, että hätäkatkaisut ovat helposti saatavilla ja kaikki tietävät niiden sijainnin. Pidä sammuttimet lähellä ja tarkista niiden kunto.

Kuljettajan on myös hyvä huomioida oma valmistautuminen ja latauksen suunnittelu kisamatkalle autolla. Suunnittele reitit siten, että latauspisteet ovat tiedossa ja varaa riittävästi aikaa lataustavoille. Kilpailupaikalle saapuminen tyhjällä akulla ei ole hyvä lähtökohta, ja stressin välttäminen matkalla varmistaa, että keskittyminen on täysin kilpailussa.

Rakenna voittava latausstrategia ja aja paalupaikalle

Onnistunut sähköinen kisapäivä ei synny sattumalta – se on seurausta proaktiivisesta suunnittelusta, tarkoista laskelmista ja ammattitaitoisesta toteutuksesta. Kun sähköverkko on valmiina, tiimit voivat keskittyä siihen, mikä todella ratkaisee: auton säätöön, strategiaan ja kilpailuun itseensä. Tärkeimmät opit ovat kapasiteetin ennakointi jo suunnitteluvaiheessa, älykäs kuormanhallinta, joka jakaa käytettävissä olevan tehon tehokkaasti ja turvallisesti, sekä oikean teknologian valinta – olipa kyse sitten pikalatureista, akkuvarastoista tai väliaikaisista generaattoreista. Jokainen ratkaisu on räätälöitävä tapahtuman erityistarpeisiin, ja kumppanin valinta on yhtä kriittinen kuin rengasvalinnan tekeminen oikeaan aikaan.

Turvallisuudesta ja säännösten noudattamisesta ei voi missään vaiheessa tinkiä. Suomen lainsäädäntö ja SESKO:n suositukset eivät ole esteitä, vaan käytännön ohjeita turvallisiin toteutuksiin – ne suojaavat sekä tiimejä että järjestäjiä. Tee aina yhteistyötä ammattilaisten kanssa, käytä hyväksyttyjä laitteita ja varmista testaus ennen käyttöönottoa. Kun latausinfrastruktuuri on kunnossa ja turvallinen, voidaan keskittyä siihen, mikä moottoriurheilussa on tärkeintä: kilpailuun ja voitokkaaseen ajoon. Aloita oman varikkostrategian suunnittelu jo tänään, kartoita radan kapasiteetti, tee yhteistyötä tiimien kanssa ja varaa tarvittavat resurssit ajoissa. Tulevaisuus on sähköinen – varmista, että olet valmiina ottamaan paalupaikka.